Savottamarkkinoilla muisteltiin ja kisailtiin

Konneveden 4H - yhdistys oli tänäkin vuonna mukana Savottamarkkinoilla 8.-9.7. ja mukava määrä ihmisiä kävi vierailemassa 4H:n pisteellä. Myös Topi-nalle oli lähtenyt liikkeelle markkinoiden kunniaksi ja hänet nähtiin usemman kerran ilahduttamassa markkinaväkeä, erityisesti lapset ilahtuivat Topin vierailuista.

Sympaattinen Topi-nalle nostatti hymyjä niin lasten kuin aikuistenkin kasvoille. 

Markkinoilla kerättiin parhaimpia 4H-muistoja, ja muistonsa jakaneiden kesken arvottiin 3 kpl lahjakortteja Mieron Papu & Pidot -kahvilaan. Muistoissa nousi esille muun muassa kansainväliset kokemukset, lapsuuden kerhomuistot, oman rahan tienaaminen, retket sekä erilaiset aktiviteetit. 4H:n parissa vuosikymmenien aikana on voinut esimerkiksi istuttaa taimia, lähteä huvipuistoon, tehdä linnunpöntön tai puhelimen kuoret, ohjata omaa kerhoa tai olla mukana nuorisovaihdossa. Ohessa muutama muisto ja kuva markkinaviikonlopulta.

Konneveden 4H:n teltalla päästiin testaamaan omaa
sorminäppäryyttä Speden speleistä tutussa nopeustestissä. 

"4H-toiminnot ovat kovasti kasvattaneet sisukkuuttani. Nuorena tyttönä kasvatin 4H-kuusentaimia. Hirvetkin kiinnostuivat näistä taimista niin, että isän kanssa piti rakentaa aita taimitarhan ympärille. Taimia riitti aikanaan sekä myyntiin että omaan kotimetsään."

"Parasta oli kun tuli nuorten Sarka-lehti, siinä oli hyviä runoja 1960-70 –luvuilla."

4H-ryijy sai uusia kuteita ja ehkä jonakin vuonna on jo valmis!

"Ensimmäinen oma polkupyörä hankittu puuntaimen istutusrahoilla."

"Lapsena 4H:n järjestämä ”metsäkoulu”. Tehtävävihkot ja niistä saatavat palkinnot juhlallisuuksineen." 

Tekemistä riitti kaiken ikäisille ja aika ajoin 4H:n teltalla kävikin mukava kuhina
ja puheensorina kun isompi porukka sattui vieraisille samaan aikaan.

"4H-kerhot kotikylälläni 1970-luvulla ohjaaja Kerttu Sukasen toimesta. Paljon askarreltiin ja retkeiltiin. Muisto niiltä ajoilta: hiihtoretki hangenkuorille ja Kerttu juuttui takistaan kiinni piikkilankaan." 

"Pikkujoulut v. 2016 – oli ihanaa rymytä lumisessa metsässä"

4H oli näyttävästi esillä Konneveden POP pankin salissa. Näyttelyn keskeisessä osassa oli 4H-yrittäjistä koottu galleria.

"Monenlaista 4H-palstaa oli huollettavana. Parasta oli päästä hankkimaan muita harrastusvälineitä yrityksen tuotoilla."

"Paljon hyviä muistoja kymmenien vuosien ajalta. Tässä yksi: olin isäni kanssa kerhonohjaaja Kerttu Sukasen sienikurssilla Sirkkamäessä. Opin tunnistamaan monia sienilajeja ja tekemään ihanan hyvää sienimuhennosta." 

Pankilla vietettiin myös 4H Safkasynttäreitä 100-vuotiaan Suomen kunniaksi.
Tarjolla oli duunarinuorten tekemiä puolukka-kaurakeksejä ja mehua.

 "Kasvatin sonnivasikkaa: tein ruokintasuunnitelman, mitattiin mittanauhalla ja laskettiin paino, seurattiin kasvua, Sukasen Kertun aikaa. Ihana sonni." 

"Lasten ollessa pieniä kävimme rapsuttamassa eläimiä toripuistossa Savottamarkkinoilla." 

4H-yritys Cafe Deli tarjoili markkinoilla herkullisia leivonnaisia kahvilassaan.
Kahvilassa riitti asiakkaita tasaisesti koko viikonlopun ajan.

 "4H-leiri Kuopiossa joskus 80-luvulla. Uimista, tikanheittoa, lentopalloa ja uusia kavereita"

"Ala-asteikäisenä ulkopelit, leipomiset ja muut aktiviteetit Särkisalon 4H-kerhossa." 

Ensi vuonna Savottamarkkinoilla taas uusin kujein!

Väriä elämään - paintballia Majakoskella

Ennen pelejä tutustuttiin
huolellisesti pelialueeseen.

Viime keskiviikko, 21.6 oli mielenkiintoinen päivä. Olin osa parinkymmenhenkistä retkikuntaa, jonka määränpäänä oli Juhlatalo Majakoski Jyväskylän Palokassa. Majakosken alueella tarkoituksenamme oli kokeilla yhdessä paintballia, värikuulasotaa. Joukossa oli kokeneempiakin, mutta suuri osa oli mukana ensimmäistä kertaa.

Ennen kuin pääsimme sotimaan, pelinjärjestäjä kertoi meille ohjeita ja sääntöjä, jotta peli sujuisi kaikkien osalta mukavasti. Ja kun olimme saaneet haalarit päällemme, maskit kasvoillemme, aseet käteemme ja pääsimme pelikentälle, niin olihan se mukavaa. Pelasimme kauniissa koivumetsikössä, jonne oli aseteltu lavoja, vanhoja autonovia ja muita esteitä suojiksi. Alun pienestä jännityksestä selvittyämme ja päästyämme pelin juoneen mukaan alkoi toisten räiskintä maistua oikein makoisalta. Mistään yltiöväkivallasta pelissä ei kuitenkaan ollut kyse: reilu meininki oli tässäkin tärkeintä. Vaikka toisia oli tarkoitus ampua, ja oi kuinka hauskaa se olikin, tuli heti osuman saatuaan alueelta poistua eikä pelaajaa saanut enää ampua. Ei sillä että olisi tarvinnutkaan, kun edessä odotti vielä monta vastustajaa, joista olisi päästävä eroon. Vasta viimeisenkin vihollisen kaaduttua sai huokaista helpotuksesta ja iloita voitosta.

Kaikkien saatua vähän tuntumaa peliin kokeilimme lipunryöstön tyylistä peliä, jossa kahden joukkueen oli tarkoitus ryöstää keskelle pelialuetta sijoitettu lippu. Lipun itselleen kaapannut ja kotipesään kuljettanut joukkue oli voittaja; niin, jos heillä vielä oli pelaajia jäljellä. Lipunryöstö oli monien mielestä jännittävämpää, kuin pelkkä toisten tuhoaminen. Olihan pelissä enemmän sisältöä, eikä kaikki voineet vaan jäädä taka-alalle, kun lippukin oli jonkun ryöstettävä.

Vehreässä metsikössä muiden pelaajien havainnoiminen oli haastavaa,
mikä vain lisäsi pelin jännittävyyttä! Kuinka monta löydät kuvasta?

Ottelu ottelun jälkeen kävivät pelit kiihkeämmiksi ja värikuulia kului aina vain enemmän, kun alettiin ihan melkein tosissaan sotimaan. Pelin myllerryksessä ei aina pysytty pystyssä, mutta se ei menoa haitannut. Juuri siksihän meillä oli suojahaalarit: jotta voisimme kontata, ryömiä tai vaikka tehdä kuperkeikkoja maassa jos siltä tuntui. Parin tunnin peliajan jälkeen oli aika laskea aseet, riisua haalarit ja jättää sotatanner taakseen. Metsikössä juoksennellessa tuli kaikille jos ei hiki, niin ainakin lämmin tauoista huolimatta. En millään tahtoisi kehua, mutta pakko mainita, että oma joukkueeni oli aika voittoisa molemmissa lajeissa. Ei sillä, että voittajalla olisi merkitystä, kun kaikki olivat innolla mukana ja pitivät hauskaa. Paluumatkalla kuului paljon kehuja ja pyyntöjä uudelle retkelle Majakoskelle, osa omasta suustani.

Vellamo

Paintball-retki toteutettiin osana Konneveden 4H -yhdistyksen YEP! - hankkeen toimintaa ja kirjoittaja on retkelle osallistunut konnevetinen nuori. Kuvat ja kuvatekstit: Sari / YEP! - hanke