Näytetään tekstit, joissa on tunniste 4H-yhdistys. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste 4H-yhdistys. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 6. helmikuuta 2019

Pakkastalven huumaa, digitaitoja ja pulkkamäkiä

Konneveden 4H-yhdistys ry on saanut Erasmus+ -rahoituksen vapaaehtoistyöntekijän työllistämiseksi. EVS-vapaaehtoistyöntekijä saapui Konnevedelle marraskuussa 2018. EVS tulee sanoista European Voluntary Service.


Vapaaehtoisen työjakso Konnevedellä kestää helmikuun 2019 loppuun. Vapaaehtoisemme on kiinalainen Mingchen He ja hän saapui meille Unkarista. Vapaaehtoinen voi työskennellä 4H-yhdistyksen lisäksi myös Konneveden kunnan ja sidosryhmiemme palveluksessa.


***

Lumikenkäilyä Marjan perheen luona.
During the Christmas time, I visited Seinäjoki and Tampere. Seinäjoki is not a big city. Unlike most other Finnish cities, there are not many lakes around city. But still I found a lake nearby the local central hospital. Walking around lakes and having some peaceful time by just sitting by the lakeside are my favorite things to do. Of course, because the weather was chiily, I couldn’t sit there still. I chose to have a walk. Soon I realized that lake is an artificial one after talking with the local. I didn’t check out what is the real reason behind digging this lake, let me just assume lake has an crucial position in Finnish people’s heart. Until backing to Konnevesi, I got to know Seinäjoki is called “Strawberry Town”. I guess the lake also plays an important role in the water supply for the growth of strawberry J. And Tampere is bigger than I imaged. I am not doing to write in detail, as I was more like a tourist.  


Maijan perheen luona perinteisiä suomalaisia ruokia.
Last few weekends, I visited my mentors - Marja’s family and Maija’s family, I had gotten the chance for first time to try snowshoeing, what’s more, first time to walking on a lake equipped with them. Even though that day was an extremely cold, it was a fabulous experience. I also visited a cinema (which seems the only one within Konnevesi?). At the beginning, I was worried if there are enough audiences to watch out there, as it is located in the small village, but soon I cleared up the doubt by talking to the one of owner there, who had started that business since he was 12 years old. What an unbelievable story. I tried to recall my memory backing to my age of 12, I am the boy who used to be excited for whole day for watching an open-air movie. In addition, I learnt how to cook some Finnish dishes and dessert from Maija. Margit also visited me to visit her family, and shared their stories with me, the most amazing thing to be here for me is getting to know how people live their life here and how this big community works.  

Laskiaispullia, nam!


There was one day in the Lapunmäki school, which is called “Digi Open” (not sure if it is right), which is part of a national program including several Universities. Pedagogical students in University of Jyväskylä joined with the teachers in Lapunmäki school to apply some digital methods to help students for learning, like Typing practice, Swedish language study and so on. It was nice to visit there quickly!






Kyllä hätä keinot keksii!
Finland should be one of the best places for the winter sports. People start skiing at a very early age, even though there are not many mountains. But the heavy snow can make skiing a sport easy to operate. As you can see, there are so many things for me to have a first try, skiing is also a new sport for me to join, although I have watched it on TV many times, it always looks far away from my life, as a person living the places with a little snow. Frankly, it looks very easy to get speed to move forward, but I ended up like a snail. Obviously, there must be something wrong with my skiing skills L. Furthermore, I have to mention sled ride, with mates of international club, we had a sled ride on the hill. I had seen the kids in daycare playing with sled, but never tried it by myself before. The experience proved that sled ride is an very interesting, not just for the kids. Although I didn’t prepare well for clothing ,and have to use the plastic bags wrapping my shoes, this sled ride did bring me to the childhood with a great joy.





Stay tuned,

Mingchen J


Mingchen He työskentelee Konneveden 4H-yhdistyksessä vapaaehtoistyöntekijänä marraskuusta 2018 helmikuulle 2019. Mingchen, tutummin Minski, kertoo työviikoistaan ja kokemuksistaan Konneveden 4H-yhdistyksen blogissa.



keskiviikko 16. tammikuuta 2019

Kyläkouluihin tutustumista ja kirpputoreja - Mingchenin kokemuksia Konnevedellä

Konneveden 4H-yhdistys ry on saanut Erasmus+ -rahoituksen vapaaehtoistyöntekijän työllistämiseksi. EVS-vapaaehtoistyöntekijä saapui Konnevedelle marraskuussa 2018. EVS tulee sanoista European Voluntary Service.


Vapaaehtoisen työjakso Konnevedellä kestää helmikuun 2019 loppuun. Vapaaehtoisemme on kiinalainen Mingchen He ja hän saapui meille Unkarista. Vapaaehtoinen voi työskennellä 4H-yhdistyksen lisäksi myös Konneveden kunnan ja sidosryhmiemme palveluksessa.


***

 I spent few days in the Hytölä school and Istunmäki school this month. As they are located in the village,the school size are relatively small, compared to Lapunmäki school. But it let me feel closer with the students there. The pupils are adorable, friendly and full of curiosity. Although there was a language barrier, it didn’t influence us to understand each other. They are not just curious about the stories from me, also would like to share their talented skills with me, like gymnastic skills J. As there is no separate dining room for people to have meal, classrooms are turned into dining room which give students and teachers more time to stay together, and helps to reduce the sense of distance between teacher and student. Anyway, I like the harmonious teacher-student relationship in the village schools.

For the break time, we played games together in the field,f rom playing football to sliding down from icy slope, which recalled my memory from  childhood. As the Christmas is approaching, the pupils were preparing for the Christmas party held by school. They invited me to watch their rehearsal in their classroom, where were chock-full of happiness and vitality, it was a pity that I couldn’t join them in that evening. Before leaving, in Istunmäki school, I joined the pupils to assist them to make a mini house out of their prepared gingerbread. And in Hytölä school, I joined their voluntary cooking activity in the kitchen after school to cook some traditional Finnish foods. It is not difficult to imagine that Finnish are good at cooking J.
In addition,thanks Janiela and Hilma giving me these portraitsJ


In a nutshell, it was amazing experience with pupils in the village schools. Actually, it help me spark an idea to work as a teacher. Working with this lovely group of people, it worth all the efforts.

Apart from school, I also visited nursing home, which gave me some impressions from the other side. I still remember the first time, I got the virtually conception with nursing home was about two years ago. My Danish friend shared her family story with me that when her parents need others taking care of them, they will go to stay in nursing home, because they are more professional, she just need visit them now and then. I was confused about this thought at the time. As in my country, there is a strong family bond between children and parents (sometimes it goes too muchL), and it is the children’s responsibility to taking care of their parents who get old.People need more emotional connection.

Now I have better understanding, despite in the nursing home people may miss their home/family, but they can work together to make the place with the atmosphere feel like home. This May, my Finnish friend told me the loneliness is a big problem for the elderly in Finland. In the nursing home, people seems living in a small community, during the meal time or coffer time, people will gather together in the dinning room, having the meal together and talking to each other, even joining some activities together to make the life colorful, for example sing together or some visitors come here to give a performances for the elderly to enrich their life, which is fantastic for the mental health. Here I want to introduce my “Finnish teacher”— Helmi, she is 100 years old, will turns 101 next month, but she could stay young at heart. Although we can’t communicate in Finnish or English, her positive energy can always beyond the language barrier. Sometimes she taught me with Finnish pronounce, and end up with my clumsy way J. Happy to see they have good life there. Certainly, the workers in nursing home contribute a lot for the daily caring.

What’s more, I also visited a second hand shop here last weekend, and I was suddenly in awe of them when I learnt about the story behind of this shop. The owner of the shop is a doctor who volunteered in Africa years ago, after that she didn’t stop providing assistance, which has lasted 20.5 years. When I visited there, the owner’s parents were working there, and friendly provided free tea/coffee and cakes for the consumers. It is easy to perform a good action, but not easy to acquire a settled habit of performing such actions. I love this land, because there are so many golden heart people.



Mingchen J

Mingchen He työskentelee Konneveden 4H-yhdistyksessä vapaaehtoistyöntekijänä marraskuusta 2018 helmikuulle 2019. Mingchen, tutummin Minski, kertoo työviikoistaan ja kokemuksistaan Konneveden 4H-yhdistyksen blogissa.


keskiviikko 12. joulukuuta 2018

Joulupukkeja ja kulttuurieroja - Mingchenin ensimmäinen kuukausi Konnevedellä

Konneveden 4H-yhdistys ry on saanut Erasmus+ -rahoituksen vapaaehtoistyöntekijän työllistämiseksi. EVS-vapaaehtoistyöntekijä saapui Konnevedelle marraskuussa 2018. EVS tulee sanoista European Voluntary Service.


Vapaaehtoisen työjakso Konnevedellä kestää helmikuun 2019 loppuun. Vapaaehtoisemme on kiinalainen Mingchen He ja hän saapui meille Unkarista. Vapaaehtoinen voi työskennellä 4H-yhdistyksen lisäksi myös Konneveden kunnan ja sidosryhmiemme palveluksessa.


***

This time I would like to start writing about schooling in Finland, which I was curious about. Before heading to the school to see the pupils, I had talked with Finns about the most respected jobs here. It was proved that teacher is absolutely on the list of best jobs in Finland, which provide the guarantee of enough fresh blood to keep the Finnish educational system at world class level.

During the last few weeks, I had gotten the chances to visit different classes in Lapunmäki School and do some breaktime activities for the students. The first impression for me is the courses students involved in are very practical. For example, The Home Economics, which seems like one of the most popular courses in the school. As a compulsory course for the 7th students, and an optional one for the 8th and 9th students, this course provide the students with the chance to learn culinary skills they could practice for life. I felt regretful that I didn’t have this course when I was at their ages, otherwise I could have taken care of myself and others much better J

Although I have been cooking on my own quite often recent years (There is no choice L,under the condition of living alone), but still not a good cook. It is “safe” way to observe them to practice their cooking skills. To make the class a little bit different, I introduced the Chinese culinary culture (including how to use chopsticks) and shared some snacks/tea from my country. We continued the activities at Kukkula youth house on evening time.





By the way, woodworking course is another interesting one,students could boost their creativity through using different tools.


What’s more, there is nothing special with Lapunmäki School looking from appearance at first sight, but from the inside, the high-tech teaching methods gave me a surprise. When a school equipped with tablets for students, big touchscreen for the classrooms, cloud platform for education involving everyone in the school, I have to say the digital era brings the conveniences people couldn’t imagine years ago. Of course, it could not happen without the support from the municipality.

Konnevesi is a small town, but it doesn’t mean there must be a boring life staying here. People can find quite a few activities/interesting clubs to join easily, which is even more approachable than the big cities I was living. The only issue is sometimes people lack of interest/passion to join, but I can understand usually people get used to stay in the comfort zone, me either J

Youth house seems always a popular place for the youngster to have fun, every time I visited there, there were always a bunch of people. Besides that, I also took part in the cooking club, hobby craft night and Christmas Opening Event (can’t believe half inhabitants of Konnevesi did join, amazing!) 
By the way, I met a real Santa Claus here for the first time in my life, at beginning I wrongly though someone from the local dressed up as Santa Claus. Please forgive my un-professionalism, but I felt how important is Santa Claus to Finnish people.

Sirkkamäessä Mingchen tapasi ihka oikean Joulupukin!

MERRY CHRISTMAS!!! :)

Stay tuned J

Mingchen

Mingchen He työskentelee Konneveden 4H-yhdistyksessä vapaaehtoistyöntekijänä marraskuusta 2018 helmikuulle 2019. Mingchen, tutummin Minski, kertoo työviikoistaan ja kokemuksistaan Konneveden 4H-yhdistyksen blogissa.





keskiviikko 21. marraskuuta 2018

EVS-vapaaehtoinen saapui: Mingchen on täällä - Mingchen is here!

Konneveden 4H-yhdistys ry on saanut Erasmus+ -rahoituksen vapaaehtoistyöntekijän työllistämiseksi. EVS-vapaaehtoistyöntekijä saapui Konnevedelle marraskuussa 2018. EVS tulee sanoista European Voluntary Service.


Vapaaehtoisen työjakso Konnevedellä kestää helmikuun 2019 loppuun. Vapaaehtoisemme on kiinalainen Mingchen He ja hän saapuu meille Unkarista. Vapaaehtoinen voi työskennellä 4H-yhdistyksen lisäksi myös Konneveden kunnan ja sidosryhmiemme palveluksessa.


Lähde mukaan Mingchenin seikkailuun Suomessa ja seuraa Konneveden 4H-yhdistyksen blogia!


***

Ensimmäinen työviikko Konnevedellä 8.11.-18.11.2018 - First week at Konnevesi


Hello, 

I am Mingchen, currently doing my PhD program in Hungary. As I had spent most of time on my professional study, I realized some limitations of my perspective, then started learning something else from other fields and thinking what kind of life I should have and what sort of job should I do (even though I have been studying medicine for 11 years). At the time, I also start paying attention to social problems. Of course, only thinking is not enough,through the experiences of quite a few activities focusing on individual to national level I joined, I found it will be a meaningful job working with youngster, as they could represent the future of our society/countries.

Because volunteer work is something people don’t need think financially, it is more about how do people deal with works from the bottom of heart. European Volunteer Service (EVS) provides numerous chances with different activities for the youngster. As I have the plan working with youngsters in the future, that is why I would like to be a volunteer through EVS to accumulate related experience.

Before joining this program, I joined another one-month volunteer project in Finland, it was a really good memory for me. At the time,there was a lake nearby the place I stayed. I went to there every now and then by sitting beside the lake alone,which made my heart so peaceful. After finishing that project, I thought it will be nice to stay longer to explore more about Finland.

Now here I am. As there was a problem with my residence permit issueI didn’t arrived to Konnevesi on timeBut thankfully, we(with 4H) managed it together. Before arriving to Konnevesi, Heli had already found mentors (families) to help me to adapt to the new environment, and arranged different volunteer works for me. I really appreciate these.

When I arrived to the railway station in Jyväskylä, Heli and Erika were already there waiting for me, then we came back to Konnevesi. When we arrived to Konnevesi, the sky was already dark, it made me surprised that the time was less than 4 pm. As I was in Finland this May, at that time, the sky seemingly like never get dark, I could still remember I sat on the beach at 10 pm with the bright sky. I have to say Finland is a magic land.

This photo was taken at 22:14 of May 8th 2018 in Finland.

The first working day, Heli guided me to the different departments of municipality to connect me to the people I may need work with in the near future. She expected me to remember most people’s name the next day,but I have to say it is really challengeble for me to remember Western names - Heli want's to say that it was only sarcasm! 👀

In the afternoon, we visited different clubs,which was beyond my mind, although Konnevesi is not big, but full of opportunities for the youngsters to approach, range from entertainment to entrepreneurship, you name it. What’s more, even though living in a rural area -- low density residential zone, people can still find the common space in the village to meet their social needs, like training their skills or doing social activities. Maybe there are not many participants to join, but it let me feel there is always a place being ready for the people would like to spend their time outside of home.

In the earlier this week, we visited three schools (two of them are in the village,one is in our “city”) and Day care. I have known Finland has one of the world's best education systems long time ago, so I am always excited to get to know how students spend their time in school. As it was just short stay in there (I will spend more time in these schools later on), but I have found Finnish students have much more time for play than I imagined. For the schools in the village, because of the small number of students, normally, different grades will be combined into one class. I couldn't help thinking of the memory of 100 students in one class when I was in high school. Anyway, the students are very active, curious and energetic. It was very nice experience to talk to them, and answered their questions. What impressed me most was that the students in the preschool, first and second grade group have very good eating behavior. It was so touching to see the little girl/boy using cleaning cloth clean the table after eating.



In the Day care, the kids are very independent. Although they aged from 3 to 5, when the outdoor time comes, they can put on their clothes, shoes and gloves in “a professional way”. I was worried to losing my job there. Another thing I have to say is good discipline, as we organized them to go to forest to play on that day, which need them stand in a line to move there, they kept the line very well, and without asking for assistance on the way to the top. In a nutshell, the small actions always bring me endless deeply impression here.


Christmas is coming!


4H association organized Pre-Christmas Party for the members on Friday evening (16.11.2018). The active members volunteered in the Municipality Center preparing for foods and logistic works, but it will also benefit for them in the long term I am sure. It seems to me that the government is always somewhere hard to approach. In here, Konnevesi, local government not only contribute to deal with public affairs,but also create a harmonious environment for inhabitants to be involved in my view.


When everybody here are waiting for the snow to come. On Saturday,we have gotten a sunny day eventually. It looks much better than the last several days, the world immediately got brighter J

I felt so lucky, as my mentor Ulla-Mari was planning to show me around in the nature nearby, I am a nature lover. Every moment with peace I cherish so much, maybe because I used to live in the places full of people around. After that, we headed to join the activity held by hunting group, I had the chance to taste moose meat over there (although I still have no idea what does moose exactly looks like). On the same table, I got to know Keijo, who was one of the volunteers building the “hunting house” we all were staying, yes,volunteer again, haha. He also introduced the history of “hunting house” for us afterwards.



Stay tuned…

Cheers J

Mingchen


Mingchen He työskentelee Konneveden 4H-yhdistyksessä vapaaehtoistyöntekijänä marraskuusta 2018 helmikuulle 2019. Mingchen, tutummin Minski, kertoo työviikoistaan ja kokemuksistaan Konneveden 4H-yhdistyksen blogissa.




tiistai 8. toukokuuta 2018

Miten kesätöistä selviää?


KOULUTTAUDU JA OPISKELE


Ajokortti työelämään -koulutus sisältää oppeja työnhausta, asiakirjoista, työnantajanäkökulmasta, asiakaspalvelusta ja kaikesta muustakin työelämään liittyvästä. Bisnes Cafe- ja yritystuumailu-koulutuksissa mietitään, miten idea voidaan jalostaa rahaksi. 4H-yrityskursseilla onkin jo sitten perustettu yrityksiä ja täytetty nuorten kanssa yhdessä Y3-lomakkeita. Nuorille on tarjolla paljon erilaista koulutusta työelämää varten myös 4H-yhdistyksen ulkopuolelta. Selvitä oman paikkakuntasi kurssitarjonta ja hyödynnä se mahdollisimman laajasti!

Ennen kesätyöhakua ja kesätöiden aikanakin on hyvä kerrata muutamia tärkeitä työelämän pelisääntöjä. Miten ansioluettelo tehdään? Miten kuvailisin itseäni työnhakijana? Minkä takia on tärkeää, että jokaisessa hakuasiakirjassa on hakijan yhteystiedot? Muistinko päivittää varmasti hakuasiakirjojen vuosiluvut edelliskerrasta?

4H-yrityskurssilla opit vaikka ja mitä!

Rekrytoijan näkökulmasta huolellisesti valmisteltu CV ja työhakemus saavat tänä päivänä hakijan erottumaan joukosta. Ei ole mitenkään erikoista, että hakuasiakirjoissa on kirjoitusvirheitä tai rivivälit pomppivat sinne tänne. Sitä sattuu! Huolehdithan kuitenkin, että räikeimmät yhdyssanavirheet on siistitty lähettävästä asiakirjasta pois. Tärkeintä on, että motivaatiosi hakemaasi työtä kohtaan näkyy. Täydellistä työhakemusta ei ole olemassakaan – aina löytyy kehitettävää. Jos motivaatiosi työtä kohtaan ei ole kunnossa, mieti vielä miksi edes kirjoitat työhakemusta. Mikään ei ole ikävämpää, kuin lukea työnhakijan hakevan ”tätä työtä, koska vanhemmat pakottivat”. On totta, että kesä ja kärpäset kiinnostavat välillä enemmän kuin kesätyöt. Mutta mietitäänpä hetki – kuinka moni aikuinen tekee työtä? Niin. Työntekoa ja työelämää kannattaa alkaa harjoitella jo nuorena.

Myös rohkeus erottuu. Esimerkiksi Canva-ohjelmalla koostetut CV:t tuottavat lukijalleen iloa värikkäinä kokonaisuuksina. Kokeile siis rohkeasti eri tyylejä! Huomioithan kuitenkin, että joillakin työnantajilla on tarkat ohjeistukset hakuasiakirjojen formaatteihin. Näitä kannattaa kunnioittaa, vaikka kuinka tekisikin mieli väsätä hypersuperihana väripläjäys viime kesän rippikuvineen osaksi omaa ansioluetteloa.

4H-Duunarit Itsenäisyyspäivän kahvituksessa vuonna 2017.

OLE AKTIIVINEN


Kysy työhakemuksesi perään! Jos työhakemuksestasi tai yhteydenotostasi ei ole tullut vastaanottokuittausta tai suoraa kontaktointia, huolehdi, että hakemus on löytänyt perille. Ei vie kauaa tarttua puhelimeen ja kysäistä työnantajalta omasta hakemuksesta. Lisäksi aktiivinen työnhakija jää työnantajan mieleen saletisti paremmin kuin työnhakija, joka jättää pahimmassa tapauksessa vastaamatta myös työnantajan puheluun. Mieti siis hetki, millaisen mielikuvan annat itsestäsi jo ennen varsinaista työhaastattelua. Yllättävän moni työnantaja toimii ensivaikutelman perusteella. Muista, että ensivaikutelma alkaa siitä hetkestä, kun työnantaja kuulee äänesi puhelimessa tai lukee hakuasiakirjasi.

Ajokortti työelämään -kurssilta saat työelämän pelisäännöt haltuusi!

HUOMIOI MUUT


Kesätöissä kaikki lähtee vuorovaikutuksesta. Toisen ihmisen huomiointi on paitsi työelämän myös koko elämän perusta. Kuinka kauan sinulla kestää sanoa sana ”hei”? Toisen huomiointi vie sinulta sekunnin ehkä kaksi. Oli se sitten sana tai hymy. Tai vaikka molemmat! Samalla voit pelastaa asiakkaan päivän. Avaamalla oven ventovieraalle voit luoda itsestäsi fiksun ja filmaattisen kuvan muutamassa sekunnissa. Tervehdi ja tarjoa apuasi. Jos asiakas ei halua apuasi, that’s it. Jos hän taas kaipaa apuasi, voit lähteä selvittämään asiaa.

Pidä työpäivän ajan puhelin taskussa ja äänettömällä. Vaikka olisikin kiva vilkaista nopeasti kavereiden instapäivitykset, voit tehdä sen kotona työpäivän jälkeen. Muista, että työnantaja maksaa sinulle työsuorituksestasi eikä puhelimen selaamisesta. Ole aidosti läsnä ja kohtaa asiakas, työkaveri tai työnantaja ilman puhelinta.

Muista, että jokainen kohtaaminen on tärkeä. Käyttäydy siis aina asiallisesti. Mikäli sinua potuttaa joku asia, älä anna sen vaikuttaa asiakaskohtaamisiin. Selvitä siviilielämän asiat työajan ulkopuolella ja hoida työsi huolella. Mikäli jokin asia painaa sinua ja häiritsee työn tekemistä, otathan asian puheeksi työnantajan kanssa. Rehellisyys maan perii. Kysymällä selvität monta ongelmatilannetta ennen niiden kehittymistä oikeaksi ongelmaksi.


OLE AJOISSA


Tämä pätee niin kesätöiden hakuun kuin kesätöissä olemiseen. Työnantajat arvostavat täsmällisyyttä – hoida siis työnhakijan ja työntekijän velvoitteet ajoissa! Toimita työhakemus ja CV ajoissa, ota työnantajaan yhteyttä ajoissa ja ole pyydettäessä paikalla ajoissa. Pyri pitämään nyrkkisääntönä, että olet aina paikalla 10 minuuttia etuajassa sovitusta. Se jättää sinulle pelivaraa ruuhkan sattuessa ja tarvittaessa ehdit vielä kuikistamaan vessan peilistä, että mihin suuntaan kotona kammatut otsahiukset sojottavat.

Kalenteri on oiva apu myös kesätöitä suunniteltaessa.

KYSY JA KYSEENALAISTA


Työnantajat pitävät omassa arvossaan aktiivisia työntekijöitä. Se ei tarkoita, että työntekijän pitää juosta pää kolmantena jalkana paikasta toiseen ja olla koko ajan tehokas. Se tarkoittaa pikemminkin sitä, että työntekijä pohtii omaa työtään ja sen tehokkuutta. Miten asiat voisi tehdä paremmin ja ehkä helpommin? Mikäli huomaat työpaikalla kehityskohtia, kerro siitä työnantajalle. Huomioithan kuitenkin, että et räkytä työnantajalle vastaan. Lähtökohtaisesti työnantaja on aina oikeassa ja mahdolliset epäkohdat ovat sen vuoksi järkevintä selvittää rakentavalla keskustelulla.

HOIDA ASIAT ITSE


Varsinkin nuorena työntekijänä työelämä on vierasta ja jotkut asiat, kuten verokortti ja tuntilista, saattavat ihmetyttää kovasti. Älä kuitenkaan laita huoltajaasi asialle selvittääksesi työelämän kiemuroita. Asiat selviäisivät monesti nopeammin tarttumalla itse toimeen kuin laittamalla joku muu hoitamaan asiaa. Lisäksi oma aktiivisuus kannattaa – työnantajat arvostavat sitä myös ongelmatilanteissa. Myönnä siis tietämättömyytesi, toimita asiakirjat itse ja vastaa itse tekemisistäsi. Mikään ei ole työnantajan näkökulmasta inhottavampaa, kuin se, että 17-vuotiaan työntekijän huoltaja ottaa työnantajaan yhteyttä esimerkiksi palkanmaksuun liittyen. Yhtä lailla 17-vuotias työntekijä voisi ottaa itse yhteyttä työnantajaan ja kysyä vaikkapa sitä, että mitä ovat palkasta pidätettävät sosiaaliturvamaksut ja miten ne vaikuttavat palkkakokonaisuuteen. Asiat voidaan aina selvittää huoltajien kanssa, mutta lähtökohta on, että nuori toimii aloitteentekijänä ja asiat selvitetään yhdessä oppien.

Kuten lippis sanoo: "Tekemällä oppii!"

SELVITÄ TYÖELÄMÄN TERMIT JA KAPULAKIELI


Joskus työelämässä tulee esille hankalia sanoja ja asiakokonaisuuksia. Määräaikainen vai vakituinen työsuhde? Mitä on työsuojelu? Koeaika? Mitä kuuluu työnantajan velvollisuuksiin, mitä taas työntekijän? Huolehdi, että saat kunnollisen perehdytyksen työtehtäviisi, vaikka olisitkin ”vain” kesätyöntekijä. Kunnollinen perehdytys on jokaisen oikeus. Perehdytyksen yhtenä osana on käydä läpi myös työsuhteen ehdot. Sinulle kerrotaan mitä teet ja sinulle annetaan mahdollisuus kysyä. Osoita aktiivisuutesi siis myös tällä tavoin. Lisäksi voit ottaa asioista selvää myös itse – seikkaile rohkeasti eri nettisivuilla. Turvallisia tiedonhakukanavia ovat esimerkiksi eri ammattiliittojen sivut. Googleta ja ihmettele!

OTA ILO IRTI JA OPI!


Työelämä on jatkuvaa oppimista – sanotaankin, että ainoa pysyvä asia työelämässä on jatkuva muutos. Tämän vuoksi on tärkeää asettaa itselleen myös oppimistavoitteita kesätyöjakson ajaksi. Mitä opit siitä, kun asiakas valittaa valittamistaan? Opit ottamaan vastaan palautetta mutta myös selviytymään itsellesi ehkä tukalasta tilanteesta. Entäs sitten, jos sairastut ja etkä pääsekään töihin? Opit ilmoittamaan asiasta rehellisesti työnantajalle mutta samalla myös hoitamaan asioita ihan itse. 

Muista myös nauttia kesätöistä ja vapaa-ajastasi!

Työelämä opettaa ja koulii. Anna sen opettaa, ota opiksesi. Vaikka kuinka ärsyttäisi kammeta itsensä ylös aikaisin aamulla, mieti mitä voit tehdä palkkapäivän koittaessa. Uudet kengät, uusi puhelin? Työelämässä oppii työntekijä ja työnantaja – älä siis masennu ensimmäisen vastoinkäymisen koittaessa. Työelämä tarjoaa kokemuksia, ota ne avosylin vastaan. Seuraava vastoinkäyminen on jo paljon helpompi selättää.

Näitä ohjeita noudattamalla pötkii jo pitkälle. Muista tervehtiä ja hymyile. Siitä se lähtee.

Tsemppiä kesätöihin!

-Heli / 4H



perjantai 17. marraskuuta 2017

Itävallan RYE-syysseminaari järjestäjän silmin

Rural Youth Europe, toisin sanoen RYE on ollut esillä blogissamme jo aikaisemmin, Sarin Rally-kertomuksen myötä. Euroopan nuorten hyväksi toimivien järjestöjen sateenvarjo-organisaatio RYE:stä voitkin siis lukea tarkemmin Sarin postauksesta täältä, tai Rural Youth Europen verkkosivuilta. Tässä tarinoinnissani keskityn kertomaan omista RYE-kokemuksistani, erityisesti lokakuisesta syyseminaarista Itävallassa. Mukana myös kuvapläjäys Itävallan reissusta - ensimmäistä kuvaa lukuunottamatta kuvista kiitokset muille seminaarin osallistujille ja järjestäjätiimin jäsenille!

RYE:n toiminta on minulle tuttua nyt reilun vuoden ajalta. Vuoden 2016 lokakuussa vietin viikon osallistujana syysseminaarissa Norjassa. Kokemus oli unohtumaton: viikko keskustelua, harjoituksia ja hauskanpitoa tärkeän aiheen, sosiaalisen osallistamisen äärellä, uusia ystäviä ja arvokkaita kontakteja. 4H on ollut minulle aina ensisijaisesti työpaikka, joten tämänkaltainen asiapitoinen, kansainvälinen seminaari sopi paremmin kuin hyvin lisäämään tietouttani nuorijärjestöistä kansainvälisesti, sekä seminaarin aiheesta. Tuon seminaarin jälkeen tunsinkin päässeeni osaksi yhteisöä, johon halusin kuulua vieläkin paremmin.


Turistikuvailua Wienissä


Toiveeni toteutuikin jo melko pian, kun Suomen 4H-liitosta  minulle tarjottiin mahdollisuutta osallistua vuoden 2018 syysseminaarin suunnitteluun ja järjestämiseen. Tuo seminaari tullaan järjestämään Suomessa, ja ennakkovalmistelut aloitettiin hyvissä ajoin. Seminaarin valmisteluun kuuluu oleellisesti aiemmista seminaareista oppiminen, ja siksipä minut ja RYE-ystäväni Enni kutsuttiin osaksi vuoden 2017 Itävallan syysseminaarin järjestäjätiimiä. 

Syysseminaarin järjestäminen on pitkä projekti, ja vaikka meidät kansainvälisen järjestäjätiimin jäsenet tarvittiin mukaan vasta melko myöhäisessä vaiheessa, teimme silti valmistelua pitkin kevättä ja kesää. Enni oli mukana prep team -tapaamisessa alkukesästä, ja muuten työskentelimme tiiviisti teknologian välityksellä milloin Dropboxin, milloin Facebookin kautta. Yhteistyössä paikallisen järjestäjätiimin kanssa suunnittelimme seminaarin työpajoja, aikatauluja ja iltaohjelmaa. Ja viimein koitti se hetki, kun pääsimme suuntaamaan kohti Itävaltaa ja toteuttamaan suunnittelemamme seminaarin. 


Viikon ohjelmaan kuului muun muassa yhteiset jalkapallopelit pakolaisten kanssa työskentelevän Play Together Now -järjestön kanssa


Viikko itävaltalaisessa pikkukaupunki Moldissa hujahti ohi kuin siivillä. Viikon aikana keskusteltiin, jaettiin kokemuksia, kuultiin asiantuntijoita, ja tietenkin myös hankittiin ystäviä ja pidettiin hauskaa. Tämän vuoden teemana seminaarissa olivat ihmisoikeudet ja niiden toteutumisen takaaminen nuorisojärjestöissä. Pääsimme muun muassa kuulemaan useita tositarinoita pakolaisten matkasta Itävaltaan, heidän itsensä kertomina.

Seminaariin osallistuminen järjestäjänä poikkesi huomattavasti osallistujana olemisesta. Minun vastuullani viikon aikana oli muutama työpaja, sekä yhden pienryhmän ohjaaminen. Osallistujat oli siis jaettu useaan pienryhmään, joiden kanssa ryhmien vetäjät kävivät joka päivä keskustelun päivän ohjelmasta, parhaista puolista ja kehitysideoista. Tämän lisäksi vastasimme koko järjestäjätiimin kanssa yhteisvastuullisesti siitä, että jokaisesta työpajasta otettiin valokuvia ja tehtiin muistiinpanoja seminaarin raportointia varten. Jokaisen päivän ohjelmaan kuului myös käytännön asioiden hoitamista, kuten pikapalavereita ja kaupassa käyntiä, sekä kaksi pidempää koko järjestäjätiimin palaveria.


Viikkoon mahtui myös paljon hauskanpitoa - tässä pelaamme perinteistä itävaltalaista synttärijuhlaleikkiä, eli syömme suklaasuukkoja kilpaa ilman käsiä. On muuten vaikeampaa kuin uskoisi!

Viikko suuren kansainvälisen seminaarin järjestämistä oli paitsi antoisaa, myös paikoin raskasta. Järjestäjätiimissä vallitsi vahva halu tehdä asiat mahdollisimman hyvin, mikä tarkoitti myös suurta työmäärää ja vastuuta. Tämän lisäksi halusimme Ennin kanssa oppia mahdollisimman paljon ensi vuotta silmällä pitäen koko viikon kulusta, ja siksi pyrimme osallistumaan muistiinpanovälineiden kanssa niihinkin työpajoihin, joista emme itse olleet vastuussa. Kun järjestäjätiimin kokoukset oli luonnollisesti sijoitettu ohjelmassa oleville tauoille, päivät saattoivat olla hyvinkin pitkiä ja intensiivisiä. 

Suuresta työ- ja vastuumäärästä huolimatta nautin seminaarin järjestämisestä suunnattomasti. Voinkin vilpittömästi sanoa, että tuo projekti kokonaisuudessaan oli yksi parhaita työkokemuksiani. Opin niin tapahtuman järjestämisestä, kansainvälisestä nuorisotyöstä kuin itsestänikin todella paljon. Huomasin myös, että järjestäjänä ja vastuussa oleminen sopi minulle paremmin kuin osallistujana oleminen: pidän siitä, että minulla on vastuuta ja saan olla mukana suunnittelemassa projektia, jonka teema on mielestäni tärkeä. Itävallan seminaarin järjestäjätiimi on parhaita työryhmiä, joissa olen työskennellyt: kaikki olivat yhtä lailla halukkaita ottamaan vastuuta, asioista keskusteltiin avoimesti, jokaisen mielipide haluttiin kuulla, ja toisten tekemä hyvä työ huomattiin. Viikon aikana meistä muotoutui sujuvasti työskentelevä tiimi, jolle syntyi myös omat hassut sisäpiirinvitsinsä. Järjestäjätiimin palaverit olivat asiapitoisuudestaan huolimatta kaikkea muuta kuin tylsiä! Myös kaikkiin seminaarin osallistujiin oli hauska tutustua, ja erityisen ihanaa oli tavata edellisvuoden seminaarista tuttuja kasvoja uudelleen.


Minä ja Enni International Buffetissa - pöydän antimista
pisteet Suomen seminaariosallistujille Irinalle ja Iiristiinalle!

Arvokkaan työkokemuksen, ihmisoikeuksista oppimisen ja uusien (työ)ystävien saamisen lisäksi kokemuksen hyötyihin täytyy ehdottomasti listata myös Itävaltaan tutustuminen. Pääkaupunki Wien oli kaunis ja kiehtova, ja seminaarin tapahtumapaikka Mold kertakaikkisen sympaattinen pieni maalaiskaupunki. Vaikka työpäivämme olivatkin pitkiä, se ei estänyt minua karkaamasta aamuisin ennen aamiaista lenkkeilemään pitkin Moldin hiljaisia katuja ja kurpitsapeltoja reunustavia metsäautoteitä. Myös ilmasto oli mitä positiivisin yllätys: vaikka aamulenkeilleni sain varustautua hanskoin ja säärystimin, auringon noustua lämpötila kohosi monena päivänä hellelukemiin. Vitsailimmekin Ennin ja Suomen seminaariosallistujien kanssa, että pääsimme kokemaan kesän, jota emme Suomeen tänä vuonna saaneet ollenkaan. 

Minun RYE-tieni jatkuu kohti Suomen syysseminaarin 2018 valmistelua, johon mahdollisesti kuuluu myös lisää reissaamista. Odotan suurella innolla sitä, että pääsen kokemaan seminaarin järjestämisen aivan alkumetreistä saakka. RYE on tarjonnut minulle jo nyt uskomattoman paljon kansainvälistymisen mahdollisuuksia, korvaamatonta työkokemusta ja uusia ystäviä, mutta uskon, että sillä on minulle vielä monenlaista uutta annettavaa. Olen todella iloinen siitä, että osana järjestäjätiimejä pääsen myös antamaan jotain takaisin. 


Timanttinen prep team! 💚


Suomen 4H-liitto lähettää vuosittain RYE:n tapahtumiin - syysseminaareihin, Sarin postauksessa esiteltyihin Rallyihin, sekä keväisin järjestettäviin study sessioneihin - 18-30 -vuotiaita osallistujia Suomesta. Suosittelen lämpimästi seuraamaan Suomen 4H-liiton tiedotusta hakuajoista ja hakemaan mukaan! Kysymyksiä seminaarista, sen järjestämisestä tai RYE:stä yleensäkin saa myös ehdottomasti kysellä minulta suoraan. Kerron mielelläni lisää kokemuksistani sekä osallistujan että järjestäjän näkökulmasta!

Kansainvälisin terveisin,
Rasa 


perjantai 29. syyskuuta 2017

”Mitä sä oikein teet työksesi?” – vs. toiminnanjohtajan kertomaa



Olin eräänä tammikuisena perjantaina käymässä entisessä opiskelukaupungissani Joensuussa, kun puhelimeni soi yllättäen. Tuntematon numero, viitsisinkö vastata? Vastasin. Konneveden 4H-yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Margit soitti ja kysyi kiinnostustani toimia yhdistyksen toiminnanjohtajan vanhempainvapaan sijaisena. Edellinen sijainen oli ilmoittanut hetkeä aiemmin siirtyvänsä toisiin työtehtäviin lyhyellä varoitusajalla. Sovimme tapaamisen seuraavalle maanantaille. Siinä vaiheessa en vielä tiennyt, että tämä oli alku minun vauhdikkaalle 4H-taipaleelleni vs. toiminnanjohtajana.


Mikä se tämä 4H-yhdistys oikein on? Entäs 4H-liitto? Miten se eroaa 4H-järjestöstä?


Maanantainen palaveriaamu koitti ja hups! Hieman epätodellisten käänteiden jälkeen alkoi urani 4H-yhdistyksen vs. toiminnanjohtajana jo seuraavana päivänä. Konnevetisten tuntema Juntusen Anni tuli vanhempainvapaaltaan perehdyttämään minua kolmeksi päiväksi ja lopun tiedon olen omaksunut enemmän tai vähemmän tutustumalla toimiston kansioihin. Iso kiitos myös siitä, että minut otettiin mukaan avoimin mielin Konneveden kunnantalon työyhteisöön. Aikaisempina kesinä kesätyöntekijänä 4H-yhdistyksellä toiminut Rasa perehdytti minua parhaansa mukaan aiemmin oppimiinsa toimistotöiden käytäntöihin. Alku oli luvalla sanoen vauhdikas!

Sittemmin olen istunut useamman tunnin ajan Skype-koulutuksissa opettelemassa muun muassa toiminnanohjausjärjestelmien saloja ja lähitukihenkilöni, 4H:n järjestöpäällikkö Sirkka on vastaillut päivän polttaviin kysymyksiini sekä paikan päällä toimistolla että puhelimitse. Olen tutustunut työlainsäädäntöön ja työnantajavelvoitteisiin sekä perehtynyt 4H-yrityksen toimintamalliin. Olen ravannut hoitamassa yhdistyksen asioita henkilöstövaihdoksien takia milloin missäkin. Lisäksi olen järjestänyt hallituksen kokouksen ensimmäistä kertaa elämässäni ja nyt kokouskäytännöt alkavat olla jo melko tuttuja. Itä-Suomen yliopiston metsätieteen ainejärjestön Joensuun Metsäylioppilaat ry:n hallitustoiminnassa mukana olemisesta oli sittenkin hyötyä!


Uuden toiminnanjohtajan naama ilmestyi nettisivuille.



Hankemaailmaan olen päässyt tutustumaan Leader-rahoitteisen YEP! -kehittämishankkeen kautta ja ennen kaikkea Maaseutukehitys ry:n Anjan johdolla. Toimin hankkeen projektipäällikkönä, mutta käytännössä nimike on paljon hienompi kuin todellisuus. Välillä sentti pyörähtää maksatushakemuksessa väärään suuntaan teknisen vian vuoksi ja välillä Hyrrä ei vain pyöri, vaikka kuinka yrittää. Hanketyöntekijämme Sari vastaa hankkeen kokonaiskoordinoinnista ja minä seuraan enimmäkseen hankkeen budjettia ja kokonaiskuvaa. Konneveden 4H-yhdistyksen YEP! -hanke on varsin monipuolinen hanke ja se mahdollistaa monia hienoja asioita Konnevedellä. Pikkuhiljaa itsellenikin alkaa hahmottua hankesuunnitelma ja sitä kautta kaikki hankkeen nerokkaat tavoitteet, joilla pyritään muun muassa edistämään nuorten hyvinvointia ja terveellisiä elämäntapoja Konnevedellä. Lisää hankkeesta voit lukea täältä.


Kotoa löytyi viitteitä aiemmasta 4H-toiminnasta lippalakin muodossa. Learning by doing!



Työssäni vs. toiminnanjohtajana olen opetellut myös esimiestyötä sekä hyvällä että huonolla menestyksellä – kukas se ei mokaisi, ellei ihminen itse? Eikö toinen osaakaan lukea ajatuksiani ja miten monella eri tavalla voi saman asian toteuttaa? Olen oppinut tekemään toimeksiannoista selkeitä ja ennen kaikkea kirjaamaan ylös pienimmätkin yksityiskohdat sopimusteksteihin ja ilmoittautumislomakkeisiin. Virheistä oppien olen matkannut myös kirjanpitomaailman saloihin ja viimein tiliöinnit ja kustannuspaikat alkavat olemaan tuttuja. Lohduttavaa on ollut havaita, että yksikään virhe ei ole lopullinen ja kysyvä ei todellakaan eksy tieltä. Jos jossain, niin tässä työssä näkee, miten käytäntö opettaa. Se opettaa minua vs. toiminnanjohtajana ja se opettaa nuoria niin kesätyöntekijöinä, 4H-yrittäjinä, Duunareina kuin kerhonohjaajinakin. Olen usein miettinyt, että miksi kukaan ei yliopistolla metsäteknologian luennoilla kertonut, että on aivan eri asia ohjeistaa työelämässä kaiken nähnyttä metsuria raivaamaan taimikko kuin puhua työtodistuksen merkityksestä työelämässä vasta-aloittelevalle nuorelle? Tai miksi yhteiskuntatieteiden klassikoita päntätessä kukaan ei sanonut, että 2010-luvun työelämä on aivan eri todellisuudesta kuin Pekka Kuusen näkemys 60-luvun sosiaalipolitiikasta ja työelämästä?


Työtehtäviin kuuluu myös ottaa vastaan Topi-nallen lämpimät halaukset. Kuva Konneveden Savottamarkkinoilta 2017.



Mitä tämä toiminnanjohtajan työ sitten käytännössä on? No tuota, se luettelo on pitkä ja varmasti myös loputon. Muistan, että minulle todettiin tammikuulla, että yksikään päivä ei ole samanlainen. Ja ei olekaan! Työ on jatkuvaa kouluttautumista, uuden oppimista ja erilaisissa verkostoissa mukana olemista. Se on kirjanpitoa, viestinnästä huolehtimista ja eri tahojen kanssa tehtävää yhteistyötä. Se on jatkuvaa suunnittelua niin taloudellisesti kuin toiminnallisestikin ja koko ajan tulisi olla askel edellä omaa aikaansa. Olen kiitollinen siitä, miten paljon 4H-yhdistys saa tehdä yhteistyötä Konnevedellä koulun kanssa - olemme aina tervetulleita vierailulle! 9-luokkalaisille suunnatut Ajokortti työelämään -koulutukset valmentavat oppilaita tulevaisuuden työelämään ja lisäksi helpottavat yhdistyksen työtä kesätyöllistämisessä. Viime keväänä viimeinenkin ripaus esiintymiskammostani katosi, kun kävin vetämässä 6 tunnin mittaisia Ajokortti työelämään-koulutuksia yhteensä 9 kappaletta. Koulutuspaikkakunnat sijaitsivat Konnevedellä, Vesannolla, Tervossa, Rautalammilla ja Suonenjoella. Hei hulinaa, saattaisi joku sanoa, kun selaisi kalenteriani taaksepäin maalis-toukokuulle 😎


Kalenteri ja muistilaput, niillä pääsee pitkälle!



Konneveden 4H-yhdistyksellä toiminnanjohtaja työskentelee vuosittain noin 100 nuoren esimiehenä. 4H-yhdistyksen palveluksessa toimii tällä hetkellä aktiivisesti noin 20 Duunari-nuorta, jotka heittävät keikkaa asiakastilauksien mukaan pitkin poikin Konnevettä. Oman tarinansa ansaitsivat lisäksi 4H-yritykset, joita niitäkin on Konneveden 4H-yhdistyksen piirissä tällä hetkellä 13 kpl! Aikamoinen paletti, etten sanoisi! 😏 on huikeaa ajatella, että esimerkiksi vuonna 2016 nuorille maksettiin Konneveden 4H-yhdistyksen kautta palkkoja yli 47 000 euroa! Lisäksi paikallisten 4H-yritysten liikevaihto oli yli 8 300 euroa! Pienelläkin paikkakunnalla on siis mahdollisuuksia työllistyä jo nuorella iällä.


Työllistäminen ja siihen liittyvät koulutukset ovat tulleet 4H-työssä tutuiksi.

4H-yhdistyksellä työskenteli kesällä 2017 lähes 60 nuorta Konneveden kunnan ja 4H-yhdistyksen tarjoamissa kesätöissä. Iso kiitos tästä kuuluu myös konnevetisille yrittäjille, jotka työllistivät nuoria monipuolisesti erilaisiin työtehtäviin! Suurin kiitos kuuluu kuitenkin kaikille niille nuorille, jotka olivat kauttamme kesätöissä. Kärsivällisyydellä he katsoivat uuden vs. toiminnanjohtajan säätämistä Työt alkavat -koulutuksessa, kun wlan-yhteydet kaatuivat, tulostin rikkoontui ja työsopimuksia jouduttiin lopulta kirjaamaan käsin. Kaikesta selviää ja onneksi tilanne otettiin suurelta osin huumorin kautta. On ollut ilo lukea sekä työnantajien että työntekijöiden palautteita menneistä kesätöistä. Innostavaa on myös nähdä, että joku kesätyöntekijöistä on löytänyt oman alansa, jota aikoo lähteä jatkossa opiskelemaan! 😊


Työssäni olen ollut mukana muun muassa päiväleireillä. Päiväleirillä päästiin vierailemaan myös Häyrylänrannassa ja sää suosi! 



Ai, että mitä muuta? No eiköhän tässä ollut jo ensimmäiseksi blogitekstiksi kylliksi tarinaa siitä, mitä toiminnanjohtajan työ on. Kaikkea maan ja taivaan väliltä, mihin voi yhdistää sanat kerho, koulutus, työllistäminen ja kansainvälisyys. Minun urani toiminnanjohtajana alkoi erikoisesti ja perin vauhdikkaasti. En kuitenkaan kiistä sitä tosiasiaa, että työ on opettanut minua ihmisenä huimasti niin ammatillisesti kuin muutenkin! Iso kiitos siitä kuuluu Konneveden nuorille. TACK! 😍😊


Toimistopalaveria pidettiin välillä myös toimiston ulkopuolella. Arvatkaa löydettiinkö kotaa...



Jännä nähdä mitä kaikkea toiminnanjohtajan työ on tulevaisuudessa - tylsää se ainakaan ei ole! 😉


-Heli