Kokemuksia 4H:n Nutokusta - haku auki 4.12.2017 saakka!

Moikka!

Tässä postauksessa tuun huutelemaan Nutokun meiningeistä ja 4H-toiminnasta yleensäkin! Itse oon ollut mukana 4H:ssa ensin kerholaisena ja sittemmin myös kerhonohjaajana. Oon päässyt telttailemaan Tanskaan yli tuhannen muun 4H-laisen kanssa ja tutustunut siellä valtavaan määrään huippuja tyyppejä (pääasiassa norjalaisia). Sit meillä oli mun lukioaikana maailman paras ryhmä, JamppaJampat, ja sillä jengillä järjestettiin monet kahvitukset, puuhapäivät ja muut tapahtumat. Ja tietysti käytiin myös Maltalla ryhmävaihdossa ja hostattiin vastavuoroisesti maltalaisia täällä Konnevedellä.

Erilaisilta kursseilta, leireiltä ja duunaritoiminnasta on tarttunut mukaan kaikkien arjen taitojen lisäksi valtava määrä oma-aloitteisuutta, itseluottamusta, uusia ihmisiä ja ikimuistoisia kokemuksia. Edellä mainittujen aktiviteettien lisäksi ollaan perheen kanssa hostattu vaihtaria, pyörin lukioaikaan meidän 4H:n hallituksessa ja kiemuraisia reittejä kulkien päädyin tänä vuonna Nutokuun, josta tarinoinkin seuraavaksi vähän tarkemmin.

Nutoku.. Niin mikä?!

Nutoku eli 4H:n nuorisotoimikunta on 16-27-vuotiaista 4H:n jäsenistä koostuva toimielin, jonka tärkein tehtävä on tuoda nuorten näkökulmaa esille asiassa kuin asiassa, niin alueellisesti kuin valtakunnallisellakin tasolla. Nutokun kausi kestää vuoden, jonka jälkeen on mahdollista hakea jatkokaudelle, mikäli innostusta ja aikaa toimintaan riittää! 

Jakauduttiin edustamaan eri tiimeihin ja alueneuvostoihin, joista molemmat kokoontuvat muutaman kerran vuoden aikana. Tiimit toimii Suomen 4H-liiton alla, ja jokaisella tiimillä on vastuullaan yksi 4H-toiminnan osa-alue. Mä pääsin osallistumaan sekä kansainvälisyys että metsätiimiin ja näissä porukoissa ollaan kokoustettu niin kasvotusten kuin skypenkin välityksellä.

Näkyvin juttu mitä Nutokun kanssa ollaan tällä kaudella tehty, on varmaan somen puolella pyörinyt #sata4Htarinaa –kampanja. Siinä on nimensä mukaisesti tarkoitus julkaista sadan eri ihmisen 4H-tarina, eli se mitä he ovat 4H:ssa tehneet ja mitä eväitä he ovat sitä kautta saaneet elämäänsä. Samalla koetetaan saada levitettyä tietoa siitä, mitä kaikkia aktiviteetteja ja mahdollisuuksia 4H tarjoaakaan. 

Tän lisäks ollaan päästy myös osallistumaan ja edustamaan erilaisiin tapahtumiin, kuten esimerkiksi SuomiAreenalle, Maaseutuparlamenttiin ja 4H Global Summitiin Kanadaan. Päästiin vaikuttamaan Suomen 4H-liiton toimitusjohtajan valintaan ja ollaan tehty muutamia kannanottoja, esimerkiksi tasa-arvoista avioliittoa koskien. 

Näin vuoden jälkeen voin sanoa, että oli paras asia hakea nuorisotoimikuntaan! Kauden aikana oon oppinut ihan valtavasti uutta järjestövaikuttamisesta. Oon päässyt tutustumaan ja tapaamaan ihan loistavia tyyppejä (niinku 4H-jutuissa on tapana :) ) ja saanut lisää kokemusta siitä, miten asioita hoidetaan ja kuinka niihin vaikutetaan.

Parhaita juttuja kauden ajalta:

Kaikki kokoukset: Yksikään kokous johon olen 4H:n kautta päätynyt ei ole ollut tylsä.  Erityismaininta Itä-Suomen alueneuvoston kokouksista, joissa asiat käsiteltiin savoksi. Talousasiatkin kuulosti yht’äkkiä paljon mielenkiintoisemmilta!

Maaseutuparlamentti Leppävirroilla: Mielenkiintoinen tapahtuma, jossa päästiin edustamaan 4H-liittoa. Vedettiin siellä Satun (Nutokun pj.) kanssa paneeli aiheesta ”Maaseudulla voi asua, työllistyä ja yrittää!”, käytiin istuttamassa tulevaisuuden kuusi vähän ”paremmassa” serassa ja päästiin osallistumaan gaalaillalliselle! 

Tää on halpaa: Ei haittaa vaikka et olis maailman rikkain ihminen, koska matkakorvaukset ja ruokailut maksetaan sulle kokousten ja tapaamisten yhteydessä! :)

Nutokun tapaamiset: Kun ollaan tavattu Nutokun kanssa, on meidän ohjelmassa aina jotain muutakin kuin pelkkiä kokouksia. Parhaiten mieleen jääviä keissejä ovat ehdottomasti olleet lasertaistelut Megazonessa sekä viimeisimmän tapaamisemme eduskuntavierailu, jossa tavattiin 4H:n hallituksen pj. Eero Suutari ja varapj. Ilmari Nurminen (kumpikin hyviä tyyppejä!).

Nutokulaiset ja ilmapiiri: Joukko innokkaita, ihania ja päteviä ihmisiä <3

Sen haluun sanoa vielä, et jos oot vähänkään kiinnostunut vaikuttamaan 4H:n asioihin, niin hae ihmeessä Nutokuun! Ens kaudelle haku on käynnissä vielä 4.12. asti!

Instagram: @4hnutoku       Facebook: 4H nuorisotoimikunta       Nettisivut

Hyvin terkuin,

Tanja

Itävallan RYE-syysseminaari järjestäjän silmin

Rural Youth Europe, toisin sanoen RYE on ollut esillä blogissamme jo aikaisemmin, Sarin Rally-kertomuksen myötä. Euroopan nuorten hyväksi toimivien järjestöjen sateenvarjo-organisaatio RYE:stä voitkin siis lukea tarkemmin Sarin postauksesta täältä, tai Rural Youth Europen verkkosivuilta. Tässä tarinoinnissani keskityn kertomaan omista RYE-kokemuksistani, erityisesti lokakuisesta syyseminaarista Itävallassa. Mukana myös kuvapläjäys Itävallan reissusta - ensimmäistä kuvaa lukuunottamatta kuvista kiitokset muille seminaarin osallistujille ja järjestäjätiimin jäsenille!

RYE:n toiminta on minulle tuttua nyt reilun vuoden ajalta. Vuoden 2016 lokakuussa vietin viikon osallistujana syysseminaarissa Norjassa. Kokemus oli unohtumaton: viikko keskustelua, harjoituksia ja hauskanpitoa tärkeän aiheen, sosiaalisen osallistamisen äärellä, uusia ystäviä ja arvokkaita kontakteja. 4H on ollut minulle aina ensisijaisesti työpaikka, joten tämänkaltainen asiapitoinen, kansainvälinen seminaari sopi paremmin kuin hyvin lisäämään tietouttani nuorijärjestöistä kansainvälisesti, sekä seminaarin aiheesta. Tuon seminaarin jälkeen tunsinkin päässeeni osaksi yhteisöä, johon halusin kuulua vieläkin paremmin.

Turistikuvailua Wienissä

Toiveeni toteutuikin jo melko pian, kun Suomen 4H-liitosta  minulle tarjottiin mahdollisuutta osallistua vuoden 2018 syysseminaarin suunnitteluun ja järjestämiseen. Tuo seminaari tullaan järjestämään Suomessa, ja ennakkovalmistelut aloitettiin hyvissä ajoin. Seminaarin valmisteluun kuuluu oleellisesti aiemmista seminaareista oppiminen, ja siksipä minut ja RYE-ystäväni Enni kutsuttiin osaksi vuoden 2017 Itävallan syysseminaarin järjestäjätiimiä. 

Syysseminaarin järjestäminen on pitkä projekti, ja vaikka meidät kansainvälisen järjestäjätiimin jäsenet tarvittiin mukaan vasta melko myöhäisessä vaiheessa, teimme silti valmistelua pitkin kevättä ja kesää. Enni oli mukana prep team -tapaamisessa alkukesästä, ja muuten työskentelimme tiiviisti teknologian välityksellä milloin Dropboxin, milloin Facebookin kautta. Yhteistyössä paikallisen järjestäjätiimin kanssa suunnittelimme seminaarin työpajoja, aikatauluja ja iltaohjelmaa. Ja viimein koitti se hetki, kun pääsimme suuntaamaan kohti Itävaltaa ja toteuttamaan suunnittelemamme seminaarin. 

Viikon ohjelmaan kuului muun muassa yhteiset jalkapallopelit pakolaisten kanssa työskentelevän Play Together Now -järjestön kanssa

Viikko itävaltalaisessa pikkukaupunki Moldissa hujahti ohi kuin siivillä. Viikon aikana keskusteltiin, jaettiin kokemuksia, kuultiin asiantuntijoita, ja tietenkin myös hankittiin ystäviä ja pidettiin hauskaa. Tämän vuoden teemana seminaarissa olivat ihmisoikeudet ja niiden toteutumisen takaaminen nuorisojärjestöissä. Pääsimme muun muassa kuulemaan useita tositarinoita pakolaisten matkasta Itävaltaan, heidän itsensä kertomina.

Seminaariin osallistuminen järjestäjänä poikkesi huomattavasti osallistujana olemisesta. Minun vastuullani viikon aikana oli muutama työpaja, sekä yhden pienryhmän ohjaaminen. Osallistujat oli siis jaettu useaan pienryhmään, joiden kanssa ryhmien vetäjät kävivät joka päivä keskustelun päivän ohjelmasta, parhaista puolista ja kehitysideoista. Tämän lisäksi vastasimme koko järjestäjätiimin kanssa yhteisvastuullisesti siitä, että jokaisesta työpajasta otettiin valokuvia ja tehtiin muistiinpanoja seminaarin raportointia varten. Jokaisen päivän ohjelmaan kuului myös käytännön asioiden hoitamista, kuten pikapalavereita ja kaupassa käyntiä, sekä kaksi pidempää koko järjestäjätiimin palaveria.

Viikkoon mahtui myös paljon hauskanpitoa - tässä pelaamme perinteistä itävaltalaista synttärijuhlaleikkiä, eli syömme suklaasuukkoja kilpaa ilman käsiä. On muuten vaikeampaa kuin uskoisi!

Viikko suuren kansainvälisen seminaarin järjestämistä oli paitsi antoisaa, myös paikoin raskasta. Järjestäjätiimissä vallitsi vahva halu tehdä asiat mahdollisimman hyvin, mikä tarkoitti myös suurta työmäärää ja vastuuta. Tämän lisäksi halusimme Ennin kanssa oppia mahdollisimman paljon ensi vuotta silmällä pitäen koko viikon kulusta, ja siksi pyrimme osallistumaan muistiinpanovälineiden kanssa niihinkin työpajoihin, joista emme itse olleet vastuussa. Kun järjestäjätiimin kokoukset oli luonnollisesti sijoitettu ohjelmassa oleville tauoille, päivät saattoivat olla hyvinkin pitkiä ja intensiivisiä. 

Suuresta työ- ja vastuumäärästä huolimatta nautin seminaarin järjestämisestä suunnattomasti. Voinkin vilpittömästi sanoa, että tuo projekti kokonaisuudessaan oli yksi parhaita työkokemuksiani. Opin niin tapahtuman järjestämisestä, kansainvälisestä nuorisotyöstä kuin itsestänikin todella paljon. Huomasin myös, että järjestäjänä ja vastuussa oleminen sopi minulle paremmin kuin osallistujana oleminen: pidän siitä, että minulla on vastuuta ja saan olla mukana suunnittelemassa projektia, jonka teema on mielestäni tärkeä. Itävallan seminaarin järjestäjätiimi on parhaita työryhmiä, joissa olen työskennellyt: kaikki olivat yhtä lailla halukkaita ottamaan vastuuta, asioista keskusteltiin avoimesti, jokaisen mielipide haluttiin kuulla, ja toisten tekemä hyvä työ huomattiin. Viikon aikana meistä muotoutui sujuvasti työskentelevä tiimi, jolle syntyi myös omat hassut sisäpiirinvitsinsä. Järjestäjätiimin palaverit olivat asiapitoisuudestaan huolimatta kaikkea muuta kuin tylsiä! Myös kaikkiin seminaarin osallistujiin oli hauska tutustua, ja erityisen ihanaa oli tavata edellisvuoden seminaarista tuttuja kasvoja uudelleen.

Minä ja Enni International Buffetissa - pöydän antimista
pisteet Suomen seminaariosallistujille Irinalle ja Iiristiinalle!

Arvokkaan työkokemuksen, ihmisoikeuksista oppimisen ja uusien (työ)ystävien saamisen lisäksi kokemuksen hyötyihin täytyy ehdottomasti listata myös Itävaltaan tutustuminen. Pääkaupunki Wien oli kaunis ja kiehtova, ja seminaarin tapahtumapaikka Mold kertakaikkisen sympaattinen pieni maalaiskaupunki. Vaikka työpäivämme olivatkin pitkiä, se ei estänyt minua karkaamasta aamuisin ennen aamiaista lenkkeilemään pitkin Moldin hiljaisia katuja ja kurpitsapeltoja reunustavia metsäautoteitä. Myös ilmasto oli mitä positiivisin yllätys: vaikka aamulenkeilleni sain varustautua hanskoin ja säärystimin, auringon noustua lämpötila kohosi monena päivänä hellelukemiin. Vitsailimmekin Ennin ja Suomen seminaariosallistujien kanssa, että pääsimme kokemaan kesän, jota emme Suomeen tänä vuonna saaneet ollenkaan. 

Minun RYE-tieni jatkuu kohti Suomen syysseminaarin 2018 valmistelua, johon mahdollisesti kuuluu myös lisää reissaamista. Odotan suurella innolla sitä, että pääsen kokemaan seminaarin järjestämisen aivan alkumetreistä saakka. RYE on tarjonnut minulle jo nyt uskomattoman paljon kansainvälistymisen mahdollisuuksia, korvaamatonta työkokemusta ja uusia ystäviä, mutta uskon, että sillä on minulle vielä monenlaista uutta annettavaa. Olen todella iloinen siitä, että osana järjestäjätiimejä pääsen myös antamaan jotain takaisin. 

Timanttinen prep team! 💚

Suomen 4H-liitto lähettää vuosittain RYE:n tapahtumiin - syysseminaareihin, Sarin postauksessa esiteltyihin Rallyihin, sekä keväisin järjestettäviin study sessioneihin - 18-30 -vuotiaita osallistujia Suomesta. Suosittelen lämpimästi seuraamaan Suomen 4H-liiton tiedotusta hakuajoista ja hakemaan mukaan! Kysymyksiä seminaarista, sen järjestämisestä tai RYE:stä yleensäkin saa myös ehdottomasti kysellä minulta suoraan. Kerron mielelläni lisää kokemuksistani sekä osallistujan että järjestäjän näkökulmasta!

Kansainvälisin terveisin,
Rasa